Sivustomme käyttää evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt yksityisyyden suojamme ja evästeiden käytön. ×

Erilainen audition kokemus

Posted by admin at 11:52 AM on Sep 18, 2019

Share:


Anna Vihonen / Vocal Coach

12469413_980956335296483_1748653826860994165_o 2.jpg


Nuorempana kävin jonkin verran musikaalien koe-esiintymisissä. Tykkäsin laulaa musikaalibiisejä, mutta minulla ei ollut teatterialan kokemusta. Koe-esiintymiset tuntuivat aina jännittäviltä ja vähän epämukavilta tilaisuuksilta. Olin aika itsekriittinen ja reilusti mukavuusalueeni ulkopuolella.
Aloittaessani musiikkiopinnot konservatoriolla, keikkailin paljon bändien kanssa ja musikaalilaulut jäivät vähemmälle.

Reilu vuosi sitten innostuin pitkästä aikaa hakemaan taas musikaaliproduktioon. Tiesin, että minulla oli taukoa auditioneissa käymisestä, eikä minulla ole teatterikokemustakaan. Mutta rock-musikaali tuntui olevan niin minua varten, että ajattelin että miksi ei, laitetaan ainakin hakemus ja katsotaan tuleeko kutsua auditioniin.

Ja kutsuhan tuli! Koe-esiintyminen osui juuri eräälle kevään kiireisimmistä viikoista. Tein joka päivä pitkiä työpäiviä ja oma koe-esiintymisaikani oli lauantaiaamuna kahdeksalta.

Päätin, että nyt en ota tästä stressiä, vaan päätän viimeistään edellisenä iltana menenkö.

Ja johtuiko sitten kiireestä vai mistä asenteen muutoksesta - päätin edellisenä iltana mennä auditioniin! Valitsin biiseiksi kappaleet jotka tiesin osaavani hyvin ja joista minulla oli hyvä, varma fiilis.

Menin koe-esiintymiseen innostuneena ja  rennosti... Olin jotenkin rennolla, hyvällä fiiliksellä. 
Ajattelin, että tällainen olen ja se riittää tänään mihin riittää.

Ja sehän riitti!  Laulut menivät hyvin, vastailin muutamaan tuomariston kysymykseen ja jäin odottelemaan tuloksia jatkosta. En hätäillyt tai ottanut paineita. En myöskään osallistunut odotushuoneessa käytävään “Inhoan näitä koe-esiintymistilanteita” -tyyliseen keskusteluun, sillä siinä helposti vahingossa lietsoo itsensä jännittävään ja itsekriittiseen mielentilaan.

Aamun ryhmästämme vain minä ja muutama muu pääsi jatkoon seuraavalle kierrokselle! 
Olin jo valmistautunut kotiinlähtöön, kuten monesti ennenkin. Uskomatonta… Ja huomasin ajattelevani “Onpas hauskaa!”

Seuraavalla kierroksella oli vuorossa tanssiosuus. Koreografia oli minulle haastava ja nyt ainakin minut repäistiin kunnolla mukavuusalueeni ulkopuolelle… Mutta vedin täysillä ja niin hyvin kuin pystyin!
Hymyilin, olin avoin ja iloinen - tein parhaani, ja tein sen pää pystyssä. 

Ajattelin, että tanssitaidon lisäksi tässä testataan hakijoiden asennetta: miten suhtautuu haasteisiin ja uusiin, epämiellyttäviin tilanteisiin.

Lähtiessäni auditionista olin hyvillä mielin ja jotenkin piristynyt. Olin tehnyt jotain erilaista lauantaipäiväni ratoksi - ja ennen kaikkea olin ylittänyt itseäni ja mukavuusaluettani! Sain kokemuksesta valtavasti itseluottamusta. 

Toisen päivän jälkeen ei tullut call-backia, mutta tärkeintä oli tässä vaiheessa osoittaa itselleni, että olin kehittynyt suhteessa itseeni: aiemmin olin ollut kovakin jännittäjä, itsekriittinen ja tuntenut oloni epämukavaksi koe-esiintymisissä. Nyt tiesin tehneeni parhaani ja pärjänneeni hyvin. 

Rentous ja luottamus itseeni vaikutti suoriutumiseeni hyvin positiivisesti, ja mikäli päädyn tulevaisuudessa vielä koe-esiintymisiin aion ehdottomasti panostaa myös mielensisäiseen valmistautumiseen.

Hyvissä ajoin ennen koe-esiintymistä kannattaa harjoitella biisit teknisesti ja tulkinnallisesti, (tarvittaessa ottaa myös vähän tanssitunteja) ja sitten pari päivää ennen h-hetkeä pyrkiä rentoutumaan. Käydä mielikuvaharjoitellen pari kertaa läpi omaa koe-esiintymistilannetta, ja kerätä itselleen hyvää, luottavaista fiilistä.

Pystyt kyllä mihin ikinä uskot pystyväsi!