Sivustomme käyttää evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt yksityisyyden suojamme ja evästeiden käytön. ×

Päästä vain irti

Posted by admin at 10:54 AM on Nov 19, 2017

Share:


Anna Vihonen / Vocal Coach



Eilen olin juuri kirjoittamassa blogia irtipäästämisestä, kun Facebookista bongaamani linkki ohjasi minut kauniin runon äärelle. Runo kiteytti aika hyvin ajatukseni aiheesta: arjessa paahtaessa, tulevaa suunnitellessa, menneitä märehtiessä, uusia asioita treenatessa - kaikessa tekemisessä saavutetaan jossain vaiheessa se piste, kun kannattaa vain päästää irti ja luottaa.

Pohdin irtipäästämistä esimerkiksi laulamisen kannalta: laulu on hyvin henkilökohtainen instrumentti, ja sen vuoksi tarkkailemme usein itseämme kun harjoittelemme tai esiinnymme. Kokemuksesta voin myös sanoa, että laulaja on useimmiten itse pahin kriitikkonsa.

Pyrkimys paremmaksi ja halu kehittyä on toki myös eteenpäin ajava voima - tavoite, jonka eteen on mielenkiintoista ja kivaa tehdä töitä. Halu kehittää omaa juttua luo myös positiivista energiaa, ahkeruutta ja inspiraatiota omaan elämään. Toisaalta itsensä jatkuva tarkkailu saattaa myös muuttaa suhtautumistamme koko lajiin, ja vaikuttaa suoritukseemme negatiivisesti.

Olen huomannut oman ajattelun ja asenteen merkityksen viime aikoina selkeämmin omassa harjoittelussani. Jokin aika sitten ääni ei tuntunut kulkevan harjoituksissa haluamallani tavalla. Aloin heti tarkkailla itseäni enemmän: olenko nuhainen, jännitänkö kehoani jostakin, mitä teen väärin?

Samassa muistin aiemmassa blogissa kirjoittamani lauseen: Jokainen päivä on erilainen.
Tajusin, että en tehnyt mitään väärin - vireystilani oli vain hieman väsyneempi kuin edellisellä kerralla. Hengitin pari kertaa syvään ja kuuntelin kehoani. Palasin hetkeksi tekemään lämmittelyjä ja äänenavausharjoituksia, ja pyrin niitä tehdessä päästämään irti kaikesta tekemiseni tarkkailusta.
Samalla mietiskelin uudelleen miksi laulan, ja miksi haluan tänään onnistua harjoituksessani.

Olen täällä laulamassa itseäni varten. Laulamisesta tulee hyvä olo. Kun minulla on hyvä olo itseni kanssa, myös laulaminen sujuu.”

Hetken päästä aloitin uudestaan kappaleen, joka hetki sitten oli tuntunut ylitsepääsemättömän vaikealta. Biisi meni loistavasti ja olo oli huumaavan onnellinen biisin loppuessa.

‘She Let Go’ a Poem by Rev. Safire Rose

She let go. Without a thought or a word, she let go.

She let go of the fear. She let go of the judgments. She let go of the confluence of opinions swarming around her head. She let go of the committee of indecision within her. She let go of all the ‘right’ reasons. Wholly and completely, without hesitation or worry, she just let go.

She didn’t ask anyone for advice. She didn’t read a book on how to let go. She didn’t search the scriptures. She just let go. She let go of all of the memories that held her back. She let go of all of the anxiety that kept her from moving forward. She let go of the planning and all of the calculations about how to do it just right.

She didn’t promise to let go. She didn’t journal about it. She didn’t write the projected date in her Day-Timer. She made no public announcement and put no ad in the paper. She didn’t check the weather report or read her daily horoscope. She just let go.

She didn’t analyze whether she should let go. She didn’t call her friends to discuss the matter. She didn’t do a five-step Spiritual Mind Treatment. She didn’t call the prayer line. She didn’t utter one word. She just let go.

No one was around when it happened. There was no applause or congratulations. No one thanked her or praised her. No one noticed a thing. Like a leaf falling from a tree, she just let go.

There was no effort. There was no struggle. It wasn’t good and it wasn’t bad. It was what it was, and it is just that.

In the space of letting go, she let it all be. A small smile came over her face. A light breeze blew through her. And the sun and the moon shone forevermore.

Lähde: https://www.lightworkersworld.com/2012/01/she-let-go-a-poem-by-rev-safire-rose/